Filosofia on arkea, ei siitä erillistä pohdiskelua.
Tarjoan seuraavia filosofia palveluita:
- filosofin vastaanotto
- Sokraattiset dialogit
- filosofiaa yrityksille
- puheenvuorot erilaisille ryhmille arvoista, ihmisyydestä, yhteistyöstä, elämän tai työn tarkoituksesta…
- filosofian hyödyntäminen ammatillisena viitekehyksenä esim. konsulteille, valmentajille, työnohjaajille, psykologeille, työ- ja organisaatiopsykologeille ja muille kehittämistyön ammattilaisille
Tässä ajattelua filosofian palveluista. Teksti on mukailtu versio kirjan ’Filosofi tavattavissa’ (2014) artikkelista:
Filosofian palvelut sopivat kaikille. Ihmisen tai organisaation ei tarvitse olla sairas tai masentunut ollakseen kiinnostunut ihmisenä olemisen ajattomista kysymyksistä. Monet nykypäivän ongelmat ovat luonteeltaan eksistentiaalisia, ja ihmisen olemassaolon pohtimnen on aina ajankohtaista. Ihminen ja työyhteisö, vaikka ei olisikaan ’sairas’, voi suuresti rasittua ratkaisemattomien asioiden äärellä. Joskus helpotusta tuottaa jo tietoisuus siitä, että a) näitä asioita on pohdittu paljon, lähes aina, ja b) omasta lähipiiristäkin löytyy ihmisiä, jotka jakavat saman huolen. Mutta aihe onkin c) filosofinen, ei heti ratkaistavissa.
Arvot, muutos ja transformaatio, oma suhde yhteisöön tai työyhteisön tarkoitus, oman identiteetin muutos ja tutkiskelu, ja tietysti mistä tässä kaikessa on kyse… Nämä ovat ikuisia kysymyksiä, jotka voivat yksilölle ja työyhteisölle nousta aika ajoin esiin.
Filosofi voi tarjota tänä päivänä esimerkiksi filosofista vastaanottoa, Sokraattisia dialogeja, yhteisen keskustelun avaamista tai puheenvuoroja filosofisest näkökulmasta ajankohtaiseen aiheeseen. Filosofia yksilön tasolla voi toteutua tekstien kirjoittamisena, blogina tai videoiden tekemisenä, tai organisaatiokonsultointina filosofian viitekehyksien avulla.
Termistä filosofia nousee usealle mieleen julkisuudessa näkyviä filosofeja, joilta pyydetään mielipiteitä tai kannanottoja erilaisiin yhteiskunnallisiin kysymyksiin. Vaikka filosofiaan kuuluu teoreettinen pohdinta, sillä on myös käytännöllinen puolensa. Filosofian arjen ulottuvuus ja filosofia elämäntapana on parin viime vuosikymmenen aikana noussut esiin uudella tavalla. Osasyy tähän voi olla aikamme kompleksisuus ja muutosnopeus. Tarvitaan uusia hahmotustapoja. Filosofialla on muutoksen, transformaation kanssa elämisestä yli 2000 vuoden historia, josta löytyy koeteltuja ajattelumalleja kompleksisten yhteyksien jäsentämiseen.
Uusi ”filosofisen praktiikan” suuntaus, johon itsekin identifioidun, yhdistää filosofian historiaa ja teoriaa, ja pyrkii näiden kautta avaamaan ihmisen arjen problematiikkaa. Omakin toimintani nivoutuu näiltä osin osaksi filosofisen praktiikan suuntausta, jonka lähtökohtina voidaan pitää saksalaisen Gerd Achenbachin vuonna 1981 avaamaa filosofin vastaanottoa ja ranskalaisen historioitsijan Pierre Hadot’n kirjaa Mitä on antiikin filosofia? (1995, suom. 2010).
Nimensä mukaisesti praktisen filosofian perusajatus on, että filosofian ominta aluetta voi olla myös ihmisen arkipäivään liittyvä toiminta, ei pelkästään akateeminen teoretisointi.
Hadot (1922-2010) oli historian ja antiikin tuntija, ja toimi mm. Collège de France’n professorina, eikä hän vieroksu teoriaa, käsitteitä tai historiallisia analyyseja. Esittelemällä teoksessaan suuren määrän tapausesimerkkejä eri filosofisten koulukuntien toiminnasta, elämänvalinnoista ja ajattelusta Hadot osoittaa kuinka perusteellisella tavalla filosofinen ajattelu vielä antiikin aikana oli sidoksissa tiettyyn filosofiseen käytäntöön, filosofisiin harjoituksiin ja filosofiseen elämäntapaa. Akateemisella filosofialla on oma tärkeä paikkansa yhteiskunnassamme, mutta Hadot’n esilletuomasta näkökulmasta filosofian erottaminen arjen toiminnasta ja sen muuntuminen elämälle vieraaksi oppiaineeksi on kuitenkin verrattain tuore ilmiö.
Hadot’n suuri väite on, että filosofian yli 2000-vuotista historiaa vasten katsottuna käsitys ’teoreettisesta’ alasta on väärinkäsitys, joka pohjautuu sekä turhan valikoivaan luentaan että tiettyihin keskiajan kehityskulkuihin, jolloin filosofian arjenläheinen sisältö muuntui tietopohjaiseksi, skolastiseksi oppiaineeksi.
Filosofian praktiikka on aktiivisella toiminnallaan nostanut ”uudelleen esille” jo antiikin Kreikassa tunnetun ajatuksen filosofiasta elämäntapana. Siinä missä akateeminen filosofia on yleensä tarkastellut omasta historiastaan kumpuavia kysymyksiä, on filosofisen praktiikan liike vastaavasti korostanut ihmisten omasta elämästään nousseita kysymyksiä.
TARVITSEEKO AINA KÄYTTÄÄ F-SANAA?
Filosofian palvelut voivat koskea organisaatioiden ja työyhteisöiden, tai yksilöiden ja ryhmien ns. arjen asioita. Kun asioita lähtee tarkemmin pohtimaan, arki saattaa avautua uudella, filosofisellakin tavalla. Siitä ei silti tarvitse aina käyttää tuota f-sanaa. Myöhemmin, kun kaikkien ymmärrys omasta arjen asiasta tai problematiikasta on muuntunut ja kehittynyt, saattaa ryhmä todeta: tässähän tuli ihan filosofoitua. Ja filosofialla on hyvää tekevä vaikutus.